Paastoa hiljentymällä


Minusta tuntuu, että meidän aikanamme hiljaisuus ja hiljentyminen, vaikeneminen ja pidättäytyminen ovat asioita, joita ei osata enää arvostaa tarpeeksi. Fyysinen ja hengellinen melu täyttää kotimme ja mielemme heti aamusta ja jatkuu aina yöhön asti. Kun elämme jatkuvassa hälyssä, me menetämme kosketuksen itseemme ja sen kautta myös läheiseemme. Jos emme tunne omaa ajatteluamme, muista omia muistojamme ja haaveitamme, mieti omaa tarkoitustamme ja suunnitelmiamme, me erkanemme itsestämme ja vieraat ajatukset täyttävät mielemme.

Elokuun alussa alkava Jumalansynnyttäjän paasto kutsuu meitä keskittymään ja hiljentymään. Korostan itse usein paaston aikana ruokapaaston ja hyvien tekojen merkitystä mutta hiljentymisen, pidättyväisyysen ja vaikenemisen merkitys on kasvanut mielessäni vuodesta toiseen.

Hiljentyminen on hengellisen elämän lähtökohta. Hiljentyminen merkitsee järjestyksen tuomista kaaokseen. Se tarkoittaa ensimmäisten asioiden palauttamista ensimmäisiksi ja turhan karsimista mielestämme. Me olemme elämässämme usein niin kiireisiä, ettemme näe kaikkea kaunista ympärillämme: sinistä taivasta, muuttolintujen paluuta, lasten leikkimistä, hymyileviä kasvoja, kevään tuloa tai yön tähtitaivasta.

Paastotkaamme siis hiljentymällä. Kun saavutamme edes jonkin asteen hiljaisuuden, Aloittakaamme Jeesuksen rukous. Herra Jeesus Kristus, Jumalan poika, armahda minua syntistä!

Aamulla, keskellä päivää, tehdessämme päivän askareita, palauttakaamme mieleemme tämä yksinkertainen rukous. Se avaa meille toisenlaisen maailman jossa löydämme tarkoituksen omalle elämällemme Jumalan luomina ainutlaatuisena palvelijoina.

Siunattua Jumalansynnyttäjän paastoa kaikille!

#paasto #hiljentymiinen